Tukiasiat ovat olleet keskeisessä roolissa tämän vuoden kahdessa kokouksessa, lähestytäänhän nyt uuden rahoituskauden alkua ja kaikki tuet ovat vielä avoimina. Varmaa lienee ainoastaan se, lampaiden osalta, että uuhipalkkio päättyy. Se on EU:n maksamaa suoraa CAP-tukea ja jaoston tavoitteena on kotouttaa uuhipalkkion budjetti lammastaloudelle tuotantoon sidottuna tukena. Esittämässämme mallissa tuki olisi kaksiosainen: perustuki maksettaisiin kaikille syntyneille karitsoille, jotka ovat elossa 30 pv iässä ja laatutuki nykyisen teuraskaritsan laatupalkkion ehdoilla.Kansallisissa uuhituissa (141 ja 142-artiklat) suurin muutosesitys koskee lampaan ey-kertoimen korottamista yli yksi vuotiaiden osalta 0,25:n ja alle yksivuotiaiden osalta uuden 0,1:n kertoimen luomista. Eläinyksikkökohtaiset tukitasot esitetään pidettäväksi nykyisellä tasolla koko maassa, mutta jos eykertoimen korotus toteutuu, pidän todennäköisenä, että joudumme tinkimään jonkin verran yksikkötukien tasosta.
Lampaiden hyvinvointitukea on myös valmisteltu jo pari vuotta. Nyt tilanne on se, että perusehdoissa tulisi olemaan vaatimuksia terveydenhuollon järjestämiselle, ruokintasuunnitelman ja tuotannon seurannan toteuttamiselle, eläinten pidolle ja suunnitelman laatimiseksi toimintahäiriöiden varalta sekä pelastussuunnitelma. Lisäehdoissa taas olisi pinta-alaa, hoitoa, karitsointiolosuhteita ja laiduntamista koskevia vaihtoehtoja. Tukitasojen laskenta on vasta käynnissä, joten niistä ei tässä vaiheessa pysty sanomaan vielä mitään. Kaikissa tukimuodoissa Lammasjaosto esittää tukirajan nostamista 20:n uuheen.
Toinen tämän vuoden tärkeä asia on pienten elintarvikelaitosten, etenkin pienteurastamoiden toimintaedellytysten turvaaminen ja vaatimusten kohtuullistaminen. Ensimmäinen konkreettinen askel tässä asiassa otettiin huhtikuun alussa, kun jaoston vieraaksi kutsuttiin edustajat kahdeksasta lampaita teurastavasta teurastamosta, Paikalle saapui viisi ja yksi välitti terveisensä kirjallisesti. Tapaaminen oli erittäin antoisa ja siinä esille nousseet muutosesitykset on jo saatettu hallinnon tietoon. Keskeisimpiä tavoitteitamme on, että EU:n hygieniapaketin mahdollistamia joustoja otetaan entistä enemmän käyttöön ja valvontaa suoritetaan riskiperusteisemmin kuin tähän asti. Hevosenlihaskandaalit yms. osoittavat, että mitä pitempi tuotantoketju on, sitä todennäköisemmin sieltä löytyy heikkoja lenkkejä ja taloudellisen edun vilpillisiä tavoittelijoita. Hallitusohjelmaan kirjattu lähiruuan edistäminenkin edellyttää, että lyhyiden lihaketjujen toiminta mahdollistetaan myös lainsäädännöllisillä toimenpiteillä. Tässä on vielä valtavasti kyntämätöntä sarkaa!
Myös suurpetoasiat ovat taas puhuttaneet kovasti ja rahoitus korvauksiin näyttää joka vuosi loppuvan ennen aikojaan. Lammasjaosto vaikuttaa aktiivisesti, että petopolittiikka mahdollistaa laiduntavien eläinten pitämisen koko maassa ja korvaukset vahingoista ovat oikealla tasolla.
Toivotan satoisaa kesää ja turvallista laidunkautta!
Outi Sirola
MTK:n lammasjaosto, pj
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti