Puheenjohtajan kevättervehdys

Tervehdys Kollegat!

Kirjoitan Pohjois-Karjalan lampureiden puheenjohtajan roolissa ensimmäistä kertaa. Pesti periytyi Kuivalaisen Pekalta edellisessä vuosikokouksessa, kun Pekka jo toivoi eläkkeelle pääsyä – ainakin tässä muodossa.

Lammastalous elää nyt vahvasti nousukautta. Tuotanto ei pysy kasvavan kulutuksen vauhdissa. Kun vuonna 2010 karitsan- ja lampaanlihaa kulutettiin suomessa 2,8 miljoonaa kiloa, oli kaksi vuotta myöhemmin kulutus jo 3,6 miljoonaa kiloa. Tästä tuonnin osuus oli 2,8 miljoonaa kiloa. Teuraskaritsan koko on kasvanut (laatupalkkion ansiosta?) ja tuottajahinta noussut hipoen jo O2-luokassa viittä euroa kilolta. Kausihinnoittelun ansiosta karitsan talvikasvattajat saavat kompensaatiota suuremmille kuluilleen. Siitoseläinkauppa on ollut vilkasta uusien investoivien lammastilojen ansiosta. Tilakoot ovat suurentuneet. Tällä hetkellä uuhipalkkiota saavien tilojen keskimääräinen uuhiluku on 67.

Lampurin elämä on siis pelkkää auringonpaistetta? Investointihuumassa voi piillä väsymisen ja tilasokeuden vaara siinä, missä muissakin tuotanto(eläin)suunnissa. Onko suunnitelmissa osattu varautua myös pahan päivän varalle? Tähän asti lammastalous on saanut nauttia hyvästä imagosta, mutta mikään automaatti se ei ole. Tilakoon kasvaessa kasvaa myös työn määrä, liikevaihto, laskut ja riskit. Jos tauti iskee lampolaan, ovat kustannukset isossa katraassa suuremmat kuin pienessä. Yrittäjä voi väsyä henkisesti tai fyysisesti. Alkaa negatiivinen ketju: väsynyt lampuri ei huomaa lampolan kriittisiä pisteitä ajoissa, reagoi myöhässä, jolloin vahinko on suurempi. Vahingon korjaaminen vie enemmän rahaa ja voimia ja lampuri väsyy lisää.. Väsymistä pahempi tauti on välinpitämättömyys. Eurojen tavoittelu voi jäädä haaveeksi, jos tingitään hoidettavien eläinten hyvinvoinnista. Siinä menee ohessa herkästi myös kollegoiden maine. Eläinlääkärit ja teurastajat tietävät, mistä puhun.

Helinä Leppänen
Kuva: Niko Nyrhinen

Oli tila iso tai pieni, voivat asiat olla hoidossa hyvin tai huonosti. Pieni tila voi yhtä lailla olla kannattava kuin iso kannattamaton. Mielikuvituksesta ei yritystoiminnassa ole haittaa. Kuten ei myöskään pitkästä pinnasta tai muuntautumiskyvystä. Kun on oman tiensä valinnut, ei kannata heti kääntyä takaisin vaan jatkaa eteenpäin uskoen, että tie vie perille.

Hyvää vointia toivotellen,

Helinä Leppänen

Kuulumisia MTK:n lammasjaostosta

MTK:n lihavaliokunnan lammasjaosto järjestäytyi tammikuussa. Allekirjoittanut jatkaa puheenjohtajana ja varapuheenjohtajaksi valittiin Christer Ollqvist Vöyriltä. Jaoston sihteerinä toimii tämän vuoden kotieläinasiamies Ilkka Pohjamo.

Tukiasiat ovat olleet keskeisessä roolissa tämän vuoden kahdessa kokouksessa, lähestytäänhän nyt uuden rahoituskauden alkua ja kaikki tuet ovat vielä avoimina. Varmaa lienee ainoastaan se, lampaiden osalta, että uuhipalkkio päättyy. Se on EU:n maksamaa suoraa CAP-tukea ja jaoston tavoitteena on kotouttaa uuhipalkkion budjetti lammastaloudelle tuotantoon sidottuna tukena. Esittämässämme mallissa tuki olisi kaksiosainen: perustuki maksettaisiin kaikille syntyneille karitsoille, jotka ovat elossa 30 pv iässä ja laatutuki nykyisen teuraskaritsan laatupalkkion ehdoilla.Kansallisissa uuhituissa (141 ja 142-artiklat) suurin muutosesitys koskee lampaan ey-kertoimen korottamista yli yksi vuotiaiden osalta 0,25:n ja alle yksivuotiaiden osalta uuden 0,1:n kertoimen luomista. Eläinyksikkökohtaiset tukitasot esitetään pidettäväksi nykyisellä tasolla koko maassa, mutta jos eykertoimen korotus toteutuu, pidän todennäköisenä, että joudumme tinkimään jonkin verran yksikkötukien tasosta.

Lampaiden hyvinvointitukea on myös valmisteltu jo pari vuotta. Nyt tilanne on se, että perusehdoissa tulisi olemaan vaatimuksia terveydenhuollon järjestämiselle, ruokintasuunnitelman ja tuotannon seurannan toteuttamiselle, eläinten pidolle ja suunnitelman laatimiseksi toimintahäiriöiden varalta sekä pelastussuunnitelma. Lisäehdoissa taas olisi pinta-alaa, hoitoa, karitsointiolosuhteita ja laiduntamista koskevia vaihtoehtoja. Tukitasojen laskenta on vasta käynnissä, joten niistä ei tässä vaiheessa pysty sanomaan vielä mitään. Kaikissa tukimuodoissa Lammasjaosto esittää tukirajan nostamista 20:n uuheen.

Toinen tämän vuoden tärkeä asia on pienten elintarvikelaitosten, etenkin pienteurastamoiden toimintaedellytysten turvaaminen ja vaatimusten kohtuullistaminen. Ensimmäinen konkreettinen askel tässä asiassa otettiin huhtikuun alussa, kun jaoston vieraaksi kutsuttiin edustajat kahdeksasta lampaita teurastavasta teurastamosta, Paikalle saapui viisi ja yksi välitti terveisensä kirjallisesti. Tapaaminen oli erittäin antoisa ja siinä esille nousseet muutosesitykset on jo saatettu hallinnon tietoon. Keskeisimpiä tavoitteitamme on, että EU:n hygieniapaketin mahdollistamia joustoja otetaan entistä enemmän käyttöön ja valvontaa suoritetaan riskiperusteisemmin kuin tähän asti. Hevosenlihaskandaalit yms. osoittavat, että mitä pitempi tuotantoketju on, sitä todennäköisemmin sieltä löytyy heikkoja lenkkejä ja taloudellisen edun vilpillisiä tavoittelijoita. Hallitusohjelmaan kirjattu lähiruuan edistäminenkin edellyttää, että lyhyiden lihaketjujen toiminta mahdollistetaan myös lainsäädännöllisillä toimenpiteillä. Tässä on vielä valtavasti kyntämätöntä sarkaa!

Myös suurpetoasiat ovat taas puhuttaneet kovasti ja rahoitus korvauksiin näyttää joka vuosi loppuvan ennen aikojaan. Lammasjaosto vaikuttaa aktiivisesti, että petopolittiikka mahdollistaa laiduntavien eläinten pitämisen koko maassa ja korvaukset vahingoista ovat oikealla tasolla.

Toivotan satoisaa kesää ja turvallista laidunkautta!

Outi Sirola

MTK:n lammasjaosto, pj

Terveisiä lammastilaneuvojalta

Talvi on ollut osalle haasteellinen, sillä viime kesän rehuissa on ollut heikosti hivenaineita, joten osalla karitsoista on ollut seleenin ja jodin puutoksista aiheutuvia ongelmia. On syntynyt heikkoja, laiskoja, ja jopa struumaisia karitsoita. Tiloilla onkin syytä kiinnittää erityistä huomiota kivennäisruokintaan, sillä nyt onelimistön varastot käytetty loppuun. Jos puutosta on esiintynyt, kannattaa kivennäisen lisäksi hankkia jodi ja seleenipitoinen suolakivi (esim. KNZ lammas) tai antaa lisäannos esimerkiksi ennen laitumelle laskua. Myös laidunaikainen kivennäisruokinta on tärkeää, sillä on merkitystä esimerkiksi loisten sietoon ja tietenkin kasvuun.

Onhan aidat jo tarkastettu? Kohta pitäisi saada lampaat jo laitumelle, muuten ne ”karkaavat”, eli kasvavat ylipitkiksi. Laidun voi olla joko huippukasvatusta edullisella rehulla, tai paikka jossa karitsat vain kurpsahtavat. Jos karitsat on jo vierotettu ja tarpeeksi suuria (mielellään yli 20 kg) ne laitetaan puhtaille lohkoille, jossa ei viime kesänä ole laidunnettu (ainakaan heinäkuun jälkeen), uuhet voivat kulkea laidunnetuilla alueilla.

Jos joku lohko on kovin saastunut ja sitä on laidunnettu pitkään, siitä olisi hyvä  tehdä edes ensimmäinen sato säilörehuksi tai heinäksi, jolloin loismäärä pienenee ja sitä voidaan tarvittaessa käyttää sen jälkeen laidunnukseen. Jos karitsat menevät laitumelle emän kanssa tai saastuneelle lohkolle, on syytä ottaa 3-4 viikon laidunnuksen jälkeen sontanäyte (ohjeet esim. lammasmaailma.fi) ja tarvittaessa madottaa karitsat. Usein heikko kasvu ja ripuli ovat merkkeinä loissaastutuksesta. Muistakaa siis punnita että tiedätte miten karitsanne kasvavat ja voitte vaikuttaa jo varhaisessa vaiheessa. Matolääke on syytä tilata ajoissa eläinlääkäriltä, ne ovat erikoislupavalmisteita.

Laitumet kasvavat alkukesästä kovaa vauhtia, ja onkin syytä korjata osalta lohkoista rehusato. Loppukesästä kasvu hiipuu ja lisälohkoja tarvitaan, jolloin osa rehulohkojen odelmasta voidaan käyttää laitumeksi. On tärkeää että laitumet lohkotetaan niin, että varsinkin kasvavat karitsat pääsevät viikoittain uudelle lohkolle. Laidunnetuille lohkoille kannattaa tehdä puhdistusniitto, niin uusi kasvusto pääsee rehevänä ja maittavana jatkamaan kasvuaan. Lammas haluaa syödä laitumensa nuorena, lehtevänä ja mehevänä. Kun lampaat laitetaan oikeissa ajoin laitumelle, niille kannattaa syöttää alussa sisäruokintakauden rehuja, jotka sitten vähitellen jäävät pois. Jos laitumelle menee pieniä, alle 15-20 kg karitsoita niille on hyvä antaa väkirehulisä 200-300g päivässä. Emojen alla kulkeville karitsoille järjestetään karitsabaari emojen lepoalueen viereen, jossa niille on tarjolla vapaasti väkirehua ja myös vettä.

Lammastilaneuvoja Sari Heltelä ultraamassa.

Vesihuoltoon on kiinnitettävä huomiota. Vesi on huipputärkeä ja halpa rehu. Järjestä tarpeeksi juomaastioita ja puhdasta vettä joka lohkolle, lisäksi suolakivi ja kivennäisastia. Sähköaitauksissa kannattaa tarkastaa että maadoitus on kunnossa, sillä siinä on usein syy heikkoon tehoon. Ja muistetaan että hyvä laidun on paras aita!

Lammasterveisin,

Sari Heltelä

Itä-Suomen alueen lammastilaneuvoja, ProAgria

Papananäytteet, laidunpankki ja keritsijät

Hei Pohjois-Karjalan lampurit!

Eviran lisäksi papananäytteitä voi teettää Lammasmaailma oy:ssä.  Pakettiin kuuluu näytteenotto-ohje, lähete ja lähetyskotelo. Lisäksi kerrotaan keväälle 2013 tarkat päivämäärät siitä, milloin näytteitä voi lähettää. Tutkimuksen ja lausunnon hinta on 42 euroa (sis. ALV 24 %). Lisätietoja osoitteesta info@lammasmaailma.fi .

ProAgria Etelä-Savon maisemanhoidonneuvojalle on tullut kyselyitä lampaista maisemanhoitoon kesäksi. Laidunpankki on paikka jossa voi ilmoittaa halukkuutensa vuokrata tai vastaanottaa eläimiä maisemanhoitoon. Mikäli olette halukkaita vuokraamaan eläimiä maisemanhoitoon laittakaa ilmoitus laidunpankkiin.

Peedo ja Ando Fiks ovat tulossa viikolla 20 keritsemään Tohmajärvelle ja Kiteelle. Jos joku muu vielä tarvitsee kerintää, voisi ottaa heihin pikaisesti yhteyttä.Email -osoite on: Pf@hot.ee