Hyvää joulua ja onnea vuodelle 2022!

 

 

Lähiruokapäivä 11.9.2021

 

Lähiruokapäivä jatkaa nyt siitä, mihin viitenä aiempana vuotena järjestetty Osta tilalta -päivä jäi: se kutsuu ihmisiä tutustumaan lähiruoan tuottajiin sekä maaseudun muihin toimijoihin, matkailu- ja elämyspalveluihin sekä erilaisiin yhdistyksiin – martoista metsästysseuroihin.

Kyseessä on siis oikea maaseudun avointen ovien tapahtuma. Tervetuloa vierailulle Lähiruokapäivänä! Mukana myös lammastiloja.

https://ostatilalta.fi/hae-jarjestajia/

Kerinnän alkeiskurssi Polvijärvellä 23.-24.10.2021

 

Suomen Keritsijät -yhdistyksen järjestämillä kerintäkursseilla opit nopean ja ergonomisen tekniikan lampaan keritsemiseen. Alkeiskurssille voi osallistua ilman aikaisempaa kokemusta keritsemisestä. Jatkokurssi on suunnattu aiemmin kurssilla olleille tai jo kokemusta keritsemisestä omaaville.

Tarkemmat tiedot kursseista sekä ilmoittautumisohjeet löydät yhdistyksen nettisivuilta: https://keritsijat.wordpress.com/kerintakurssit/

 Tervetuloa mukaan!

Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterin sähköinen asiointipalvelu julkaistu

Ruokavirasto on avannut eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterin sähköisen asiointipalvelun maanantaina 23.8.2021. Asiointipalvelun avulla toimijat pystyvät itse tekemään ilmoitukset eläinten pitopaikoista, eläintenpidosta sekä haaskapaikoista. Ruokavirasto kannustaa toimijoita kirjautumaan palveluun ja tarkistamaan pitopaikka- ja eläintenpitotietojensa ajantasaisuuden. Sovellukseen kirjaudutaan osoitteessa epr.ruokavirasto.fi.

 Lue lisää Ruokaviraston sivulta >

Hyvää juhannusta!

 

Kehräämö Polvijärvelle

 

Polvijärven Kehräämö Oy:n toiminta käynnistyy tämän vuoden aikana. 
Tulee olemaan ainoa pohjoiskarjalainen kehräämö. Seuraavaksi lähin sijaitsee Mikkelissä.
Yrityksen omistavat Miia Ratilainen, Alma Räisänen ja Ismo Tiihonen
Yrityksen tavoitteena on työllistää 2–6 henkilöä
Facebook: Polvijärven Kehräämö Oy

Lue lisää >

Suomalainen villa -sivusto vastaa kasvaneeseen villainnostukseen

 

Tiedote 30.3.2021

suomalainenvilla.fi

Korona-aika on lisännyt käsillä tekemistä, mutta neulomisinnostus yhdistettynä brexitin jumittamiin laivakontteihin on heikentänyt ulkomaisten lankojen saatavuutta. Moni harkitseekin ulkomaisten lankojen vaihtamista kotimaisiin, mutta ei tiedä, mistä aloittaisi. Tähän tarpeeseen vastaa helmikuussa perustettu Suomalainen villa -verkkosivusto, joka kokoaa villan tuottajat, myyjät ja ostajat.

Suomalainen villa -sivusto syntyi kahden ystävyksen – tekstiiliartesaanin ja käsityöharrastajan – rakkaudesta suomalaiseen villaan ja halusta nostaa suomalaisen villan arvostusta ja kysyntää.

– Huomasimme, että villatietous ja -myynti on hajanaista ja halusimme tehdä asialle jotain. Perustimme sivuston ja somekanavat, joiden tavoitteena on koota ja levittää villatietoutta, yhdistää villalankojen tuottajat, myyjät ja ostajat sekä innostaa käyttämään kotimaisia lankoja, Anni Laitinen taustoittaa.

Suomalaisten lampaiden villa on eettinen ja ekologinen, lähellä tuotettu materiaali, joka sopii monenlaiseen tarkoitukseen ja tuo paljon työtä Suomeen. Silti yli puolet raakavillasta jää hyödyntämättä.

– Tätä hävikkiä haluamme pienentää villatietoisuutta kasvattamalla ja uusia käyttötapoja esittelemällä, Jenni Vanhanen sanoo.

Jo ensimmäiset kuukaudet ovat osoittaneet, että villa-alan vaikuttajamedialle on tarvetta. Esimerkiksi Suomalaisen villan Facebook-sivu on tavoittanut lähes 80 000 ihmistä, ja livelähetyksiä on katsottu jo yli 10 000 kertaa.

– Saamme päivittäin kiitoksia työstämme ja iloisia tarinoita suomalaisten villalankojen löytämisestä. Yhteistyöehdotuksia on tullut kymmeniä, Anni Laitinen kertoo.

Lisätiedot:
Jenni Vanhanen, p. 040 744 1723
Anni Laitinen, p. 040 594 5014

https://www.suomalainenvilla.fi/
info (a) suomalainenvilla.fi

Villakysely

 

Arvoisa lampuri!

Monella tilalla karitsointikiireet painavat päälle, mutta toivottavasti Sinulla on hetki aikaa lukea eteenpäin. Kotimainen lampaanvilla on tällä hetkellä kiinnostava puheenaihe monilla foorumeilla ja käsityöläiset sekä yrittäjät ovat innostuneet kotimaisten materiaalien käytöstä.

Kuinka kotimaisesta villasta saataisiin suurempi osuus hyötykäyttöön? Kuinka villantuotanto saadaan kannattavaksi ja mielekkääksi lampureille? Kyselyyn vastaamalla pääset kommentoimaan ja kertomaan parannusehdotuksiasi villan tuotantoon ja käsittelyyn liittyen!

Tämän kyselyn tarkoitus on selvittää tuotettavan lampaanvillan määrää ja villan käsittelyyn liittyviä työvaiheita erityisesti itäisen Suomen alueella. Toki vastata voit muualtakin Suomesta.

Kysely toteutetaan Savonia AMK:n opiskelijatyönä yhteistyössä Polvijärven Kehräämö Oy:n kanssa ja tutkimustuloksia hyödynnetään alueen villaketjun kehittämisessä. Toivomme, että vastaat kyselyyn katraan koosta tai tuotantosuunnasta riippumatta!

Kyselyyn pääset alla olevasta linkistä. Vastaaminen vie vain n. 5-10 minuuttia ja se onnistuu helposti puhelimella tai tietokoneella.

Vastausaikaa kyselyyn on 11.4.2021 asti.Linkki Webropol-kyselyyn https://link.webropolsurveys.com/S/D976D863BE48426A

Kiitos yhteistyöstä ja hyvää kevään jatkoa! Otathan meihin rohkeasti yhteyttä, jos haluat lisätietoja kyselystä.

Terveisin Savonian agrologiopiskelijat
Heli Jolkkonen, heli.jolkkonen (a) edu.savonia.fi
Kirsi-Mari Kokkonen, kirsi-mari.kokkonen(a) edu.savonia.fi
Erika Kemppainen, erika.kemppainen (a) edu.savonia.fi

 

Rantasen Nahkajalostamolle uusi omistaja

 

Kuvassa vasemmalta Henri Vainio, Pentti Rantanen, Veli-Pekka Rantanen ja Johanna Hellström

Lehdistötiedote 4.3.2021
Rantasen Nahkajalostamo Oy

Rantasen Nahkajalostamolle uusi omistaja

Pentti ja Veli-Pekka Rantasen omistuksessa ollut Rantasen Nahkajalostamo Oy on ollut jo muutaman vuoden myynnissä, ja veljekset ovat hakeneet Suomen ainoalle lampaantaljoja jalostavalle yritykselleen jatkajaa. Kuluvan vuoden alussa jatkaja löytyi, kun Vainion Taljatukku Oy osti yrityksen osakekannan. Vainion Taljatukun omistavat Henri Vainio ja Johanna Hellström. Henri toimii Vainion Teurastamo Oy:n toimitusjohtajana, Johannan osaamisalaa ovat villa ja nahka.

”Syksyllä soittelin Pentille lampaantalja-asioissa ja puheeksi tuli, että Rantasen nahkajalostamo on myynnissä. Pentti ehdotti minulle jalostamon ostamista. Sivuutin aluksi asian, mutta mietittyäni tulin tulokseen, etten halua tämän perinteisen alan häviävän Suomesta. Samalla tämä on hyvä jatkumo nykyiselle liiketoiminnalleni. Mukaan tarvittiin joku, joka ymmärtää lampaan taljoista ja villasta enemmän kuin minä ja pystyy olemaan Lavian jalostamolla paikan päällä. Kysyin Johannaa mukaan ja hän hyväksyi ehdotuksen innostuneena.”, Henri Vainio kommentoi yrityskauppojen taustoista.

Rantasen Nahkajalostamo on aloittanut toimintansa 130 vuotta sitten vuonna 1891. Alkuaikoina jalostamossa tehtiin vuodasta pajuparkittua pintanahkaa lapikkaiden ja hevosten valjaiden valmistajien tarpeisiin.

Kumisaappaiden ja traktorien tullessa markkinoille parkkinahan käyttö romahti, ja siksi 1960-luvulla siirryttiin muokkaamaan lampaannahkoja. 1980- ja 1990-luvuilla tuotiin ulkomailta, pääasiassa Australiasta, raakanahkoja vuodessa n. 70 000 kappaletta. Nahkat kromiparkittiin ja värjättiin vuori- ja mokkanahaksi kenkä- ja vaatetusteollisuudelle. Lisäksi tehtiin myös kotimaisia, pitkävillaisia koristetaljoja myyntiin ja rahtityönä lampureille. Koska Kiina on vallannut nahka-alan markkinat, Rantasen nahkajalostamo on siirtynyt lähes yksinomaan muokkaamaan lampureiden taljoja rahtityönä. Kromin käytöstä on sen vaarallisuuden vuoksi luovuttu kokonaan, ja parkitusaineena käytetään nykyään alunaa.

Toiminta jatkuu jalostamolla entisellään, Pentti ja Veli-Pekka jatkavat yrityksen palkkalistoilla elokuun loppuun asti. ”Pyrimme kehittämään ja nykyaikaistamaan toimintaa ja sitä kautta helpottamaan lampureidenkin työtä.” Vainio summaa jalostamon tulevaisuuden suunnitelmia.

Suomenlammaspässiliikennevalot päivitetty

 

PÄSSILIIKENNEVALOT 2021 on päivitetty ProAgrian tuotosseurantatilojen suomenlammaspässien tiedoilla.

Muutamien linjojen tilanne on vain muutaman pässin tai vielä pässipojan varassa. Jos siis tilallasi on aikuinen pässi tai kasvamassa nuori jalostuspässi pässiliikennevalojen punaisista tai keltaisista linjoista, otathan yhteyttä lammasasiantuntija Kaie Ahlskogiin
kaie.alhlskog (at) proagria.fi.

Kaikkien lammastilojen tiedot ovat tarpeen!

Pikkupässit kiertoon! -haaste jatkuu ja voit ilmoittaa pikkupässisi mukaan
tarja.kkr (at) gmail.com. Kiitos kaikille jo osallistuneille!!

Pässiliikennevaloista iso kiitos alkuperäisrodun ja Finnsheep ry:n puolesta:
ProAgria, ProAgria Etelä-Suomi, Lihasulan Säätiö ja Lammastaloussäätiö.